Puntilan maminaa

 Baby nro 2 Paljon huhuttu vauva on vihdoin totta! 💓 Kyllä hänestä onkin puhuttu, monet "tiesivät" taas että olen raskaana jo kauan ennen kuin pikkuinen oli edes "tehty"... 😂 Hauskaa miten edellisen raskauden alku toistuu kuin kopiona tässä toisessa. No oli miten oli, nyt sitä ollaan virallisesti raskaana. Läheisille kerrottiin aika pian, heti varhaisultran jälkeen. Ellenille kerrottiin vasta ensimmäisen "oikean" ultran jälkeen, jottei hän selittäisi kaikille mamman masussa kasvavasta sisaruksesta ennen kuin varmistimme, että bebellä on kaikki hyvin tähän mennessä.  Voin kertoa että raskaaksi tuleminen näin syksyllä, kun lokakuussakin vietetään kansallista raskauden ja lapsen menetyksen tietoisuuskuukautta, oli hiukan rankkaa. Kun Instagram oli täynnä kuolleita lapsia ja keskenmenoja tarinoita oli välillä vaikea pysyä positiivisena ja toiveikkaana siitä, että meidän pikkuisella on kaikki hyvin masussa.  Pelot olivat onneksi turhia ja 12vkon ultra

 2v synttärit ja havaintoja äidin kadonneesta vauvasta Päästiin lokakuun alussa viettämään  neidin 2v-synttäreitä. Kovasti jännättiin että pilaako jokin flunssa suunnitellun syntymäpäiväviikonlopun, mutta kaikki meni oikein hyvin. Synttäreitä vietetttiin siis koko viikonloppu, ja oli ihanaa huomata kuinka niin moni halusi tulla juhlistamaan meidän ei enää niin pientä vauvaa. 😍 Ensimmästen vieraiden kohdalla lahjoja vähä ihmeteltiin mutta kun sunnuntai-iltana viimeiset vieraat saapuivat lahjoineen, ne otettiin vastaan tyynen tottuneesti. Tarjoiluissa mentiin tänä vuonna helpoimman kautta. Kakku tilattiin, suolaiset piirakat leipoi siskoni ja muuten mentiin ns. valmistuotteilla. Olin ensin harkinnut leipovani sitä sun tätä mutta totesin että arki on tällä hetkellä aivan liian kiireistä mihinkään ylimääräiseen. Toki olisin voinut painaa yövuoroa mutta jotenkin koen että mielummin olen levännyt ja hyväntuulinen äiti. 😁 Tarjolla meillä oli mm.  mustikka-valkosuklaa täytekakku, macaronseja

 Nämä arvot tahdon lapselleni opettaa Nyt kun Ellen alkaa lähestyä 2 vuoden ikää, olen alkanut miettiä, mitä elämänarvojani haluaisin hänen minulta "perivän". Kaikki me olemme erilaisia, ja toivon että Ellen uteliaasti ottaa selvää mitkä ovat hänelle niitä tärkeitä asioita, mutta muutaman minulle tärkeän asian aion hänelle esitellä. Se on sitten hänen oma asiansa omaksuuko hän nämä samat arvot vai ei. 💕 Luonto Ehdottomasti itselleni tärkein arvo on luonto, siellä oleskelu ja sen antimista nauttiminen. Verenperintönä tämä tulee vahvasti sekä minun että Metalliyrittäjän puolelta, isovanhempamme ovat olleet maanviljelijöitä ja kalastajia. Itse nautin maaseudun hiljaisuudesta, viljan tuoksusta sekä metsässä haahuilemisesta.  Tätä metsässä haahuilemista olemme jo pikku neidin kanssa alkaneet harrastamaan ja potkupyörän nokka suuntaakin usein kohti lähimetsää. Mofin ja Fafan traktorit ja työkoneet ovat myös todella kiinnostavia... 🌾 Eläinrakkaus Toinen hyvin luonnollinen asia mei

Salattu ensimmäinen uhma AAAAH tätä taaperon elämää. Tuntuu että kokoajan saa olla odottamassa mikä seuraava vaihe on lapsen kehityksessä tällä kertaa vuorossa. Heti kun huomaa arjen taas tasoittuneen ja jonkin vaiheen menneen ohi, on jo seuraava kolkuttelemassa ovelle. Sen lisäksi että Ellen oppi 1 v iässä kävelemään, nautimme myös unitaantumasta, jolloin herättiin klo 01 huutamaan kurkku suorana ja valvottiin pari tuntia kunnes sänkyyn laitto ei enää aiheuttanut uutta huutomyrskyä. Oli vaiheita jolloin vain äiti kelpasi yöunille laittamiseen ja on edelleen myös ajanjaksoja jolloin Metalliyrittäjä on ainoa joka saa auttaa arjen askareissa. Oli vaihe (ehkä yksi ärsyttävimmistä) jolloin Ellen leikki ruualla heittelemällä sitä ympäri keittiötä ja nauroi päälle katsoen kokoajan silmiin, kuin kokeillakseen millaisen reaktion tällä kertaa saisi. Tuli ihan mieleen Fasu- koiramme joka nuorena koirana kusi sohvalle katsoen samalla suoraan silmiin kuin sanoakseen "sanoitko EI - no mitäs tä

Muistelut osa 3: Vauvavuosi Kirjoittelinkin jo aiemmin vähän meidän vauvavuodesta, mutta ajattelin syventyä siihen tässä hieman tarkemmin. Aiemman tekstini voit lukea täältä . Se käsittelee lähinnä vauvan unta, unikoulua ja äidin omaa aikaa. 1. viikko Ellen syntyi keskiviikko aamuna klo 9.34 ja lounaan jälkeen siirryimme osastolle uutta tulokasta ihmettelemään. En tiedä johtuiko univelasta vai lääkkeistä mutta ensimmäinen päivä meni aika lailla sumussa. En muista juuri mitään... Sen kuitenkin muistan että koska maito nousi vasta perjantaina niin sain viettää yöt osaston käytävillä nälkää itkevän vauvan kanssa kävellen. Olin jotenkin niin stressaantunut siitä että hän häiritsisi itkullaan huonekaveriani. Torstai iltana kätilöt ilmoittivat ottavansa Ellenin hoitoon, ja antavansa hieman lisämaitoa, että saisin nukuttua koska olivat hieman huolissaan siitä että olin valveilla tyyliin viidettä vuorokautta. 😅 Enhän minä kuitenkaan saanut unta, stressasin sitä että monelta tuovat vauvan taka

 Näin meillä luovuttiin tutista Terveisiä "lomalta"!  Meidän päiväkoti on heinäkuun lomalla joten meidän (siis minun) kesäloman ajankohtaa ei tarvnnut pahemmin miettiä. Tai siis mitään lomaahan minulla ei periaatteessa ole, työt vaan hoidetaan tässä kuussa joko iltaisin tai Ellenin päiväuni aikaan. Ei herkkua, mutta koska Metalliyrittäjän "kiire töissä"-hokemalle ei näy loppua, niin joku järjestely piti keksiä.  Välillä (lue: uhma-kohtauksien aikaan) ajaudun miettimään että miksi se on vain minun velvollisuus jäädä kotiin lasta hoitamaan tällaisessa tilanteessa? Ja miksi se esimerkiksi näkyy vain minun palkkapussissa että haluamme tarjota lapselle kevyemmän arjen? Helpompaa siellä töissä olisi kuin kotona uhma-ikäsen taaperon kanssa... Ja älkää ymmärtäkö väärin, Metalliyrittäjä hoitaa enemmän kuin oman osuutensa kuluista, itseä vaan todella ahdistaa kun omat tulot ei tällä hetkellä kata kuin lainat, laskut ja pari kauppareissua. Voin kertoa että tällaiselle "mi

 Muistelut osa 2: Synnytys Kerroin aiemmassa postauksessani raskausajastani, voit lukea sen tästä . Tässä postauksessa käyn läpi synnytykseni ensisinnyttäjän näkökulmasta. Koska synnytyksestä on jo kulunut yli 1,5v niin pyysin sairaalasta muistia virkistämään synnytyskertomukseni. Keittiöremonttimme oli siis valmistunut alle viikko ennen laskettua aikaa  ja pari päivää valmistumisen jälkeen huomasin limatulpan irronneen. Tämän jälkeen kului 3 päivää kunnes, itseasiassa lasketun ajan aamuyöllä, heräsin päästämään koiran ulos ja kun kävelin rappuset alakertaan tunsin kuinka jotain lirahti housuun. Ei paljon mutta kuitenkin niin että housut meni vaihtoon. Muistan ajatelleeni että onpa täsmällinen tyttö tulossa jos tämä oli lapsivettä... 😍 Seuraavana aamuna sitten soitto sairaalaan ja sieltä pyydettiin käymään testaamassa oliko kyseessä lapsivesi vai olinko vain yksinkertaisesti kussut housuun. 😅 Yölliset supistukset ovat aamuun mennessä laantuneet ja sairaalassa todetaan että yöllinen l

 Muistelut osa 1: Ensimmäinen raskaus Raskaus oli meillä ollut enemmän tai vähemmän toiveissa yli vuoden, jotenkin sen oli jo melkein jopa unohtanut. No kuitenkin tammikuussa 2019 päätettiin (aika villien 😁) uudenvuoden pippaloiden jälkeen pitää tipaton tammikuu, ilman siis MITÄÄN taka-ajatuksia raskaudesta tms. Huvittavinta oli kun kaikki kokoajan kyseli et olenko paksuna kun ei olla viihteellä ja me tietenkin vastattiin että no en ole, tipatonta vaan vietetään. Sitten loppukuusta oli jotain menkkatuntemuksia mutta itse menkkoja ei kuulunut. Sitä sitten ihmettelin Metalliyrittäjälle että mikäköhän homma niin hän heitti että ehkä olen raskaana. Minä siihen vastasin että aika epätodennäköistä!  Asia jäi kuitenkin takaraivoon vaivaamaan ja viikko tämän jälkeen tein varmuuden vuoksi raskaustestin, koska viihteelle oltiin sinä viikonloppuna lähdössä. Kerrottakoon että raskaustestejä mulla oli tyyliin aina kaapissa koska kiertoni oli hieman vinksallaan ehkäisyn lopettamisen jälkeen, ja ain

Säästä luontoa ja lompakkoa - testissä Matsmart Sisältää mainoslinkkejä, mainoslinkit merkitty *-merkillä Ollaan pidemmän aikaa Metalliyrittäjän kanssa mietitty miten saataisiin meidän kauppalaskut pienemmiksi koska tuntuu että kuukausittain laitetaan valtaosa tilistä läheisen ruokakaupan kassaan. Etenkin minulla, kun tulot olivat ensin vanhempainvapaan ja nyt osa-aikatyön takia hieman alhaisemmat, tuntuu että lainojen, laskujen ja ruokakaupassa käynnin jälkeen tilille ei jää mitään.  Matsmartia olen mainostanut blogissani alusta saakka, vaikken koskaan ollut sitä itse kokeillut. Siihen piti tulla muutos, ja niimpä aloin tutkia matsmartin sivuja että mitähän sieltä löytyisi meidän tarpeisiin. Ja sieltähän löytyi, PALJON. 😁 Matsmartin idea on myydä tuotteita jotka olisivat vaarassa joutua hävikkiin mm. sen takia että tuotetta on valmistettu liikaa tai pakkaus on jotenkin virheellinen. Eli täysin käyttökelpoisia tuotteita halvalla. Kelpaa mulle! Meillä ostoskoriin päätyi hygieniatuottei

 Ensimmäinen kuukausi uutta arkea Sinne se sujahti, ensmminen kuukausi uutta arkea. Maaliskuun alusta aloitettiin meidän perheessä uudet kuviot kun Ellen aloitti päiväkodissa ja minä palasin osa-aikaisesti takaisin töihin.  Päiväkoti aloitettiin tutustumisviikolla, eli käytännössä käytiin päivittäin päiväkodilla leikkimässä ja kokeiltiin myös sitä että Ellen jäi esim kauppareissun ajaksi päikkyyn leikkimään. Loppuviikosta harjoiteltiin myös päiväunien nukkumista päiväkodissa. Koronasta huolimatta sain tietyin säännöin olla Ellenin mukana päiväkodilla, mikä helpotti tämän äidin huolta sopetumisesta todella paljon. Toisella viikolla päiväkoti arki lähti kunnolla käyntiin ja ainoastaan päivän pituus pidettiin vähän lyhyempänä kuin se normaalisti tulisi olemaan.  Kaikki on sujunut niin hyvin! Tietysti helpotti se että pidin pientä lomaa maaliskuun alussa, eli lähinnä tein etätöitä, ja siten pystyttiin pehmentämään Ellenin päiväkodin aloitusta. Ollaan saatu palautetta päiväkodin tädeiltä et

 Häätö möröille eli agendalla puunkaato Puntilan pihaprojekti alkoi, kun tänne muutimme 5 vuotta sitten, kirjoittelen jossain välissä postauksen siitä kuinka piha on vuosien mittaan muuttunut.  Tänä keväänä on vihdoin aika sanoa hyvästit meidän pihan Möröille, parille todella isolle kuuselle. Minähän siis olen meidän perheen "yhtäkään puuta ei saa kaataa"- tyyppi kun taas Metalliyrittäjä kaataisi varmaan kaikki pihan puut jos saisi yksin päättää. 😄 Tässä vuosien mittaan Metalliyrittäjä on kaatanut omineen joitain puita ja siitä on sitten syttynyt tyyliin kolmas maailmansota meidän välille, kun minun mielestä jokaista puunkaatoa pitää miettiä TODELLA tarkkaan ja harkiten. Nykyään Metalliyrittäjä on jo oppinut että minun pitää saada hetki sulatella hänen metsurihommiaan, ja pyytääkin minut lähes aina katsomaan ja hyväksymään tulevat puunkaadot. Lista syistä, näiden mörkökuusien kaadolle, on vuosien mittaan kasvanut aika pitkäksi. Aluksi olin sitä mieltä että ne suojasivat piha

 Keittiössä tuoksuu Espanja Kun monta viikkoa putkeen syö aina lauantaisin grillihullun Metalliyrittäjän loihtimia grilliherkkuja, tekee joskus mieli vaihelua. Metalliyrittäjä on jo jonkin aikaa toivonut ruuaksi risottoa ja minä kaipasin jotain muuta kuin lihaa tai kanaa. Näin keväisin minulle myös usein iskee kaipuu etelän lämpöön. Minulla ja parhaalla ystävälläni Manulla oli parikymppisinä tapana käydä joka kevät viikon reissulla jossain missä oli lämmintä, hyvää ruokaa ja halpaa viinaa. 😄 Alkupaloiksi näillä reissuilla söimme lähes poikkeuksetta valkosipuliöljyssä paistettuja jättikatkarapuja. Nyt oli saatava jotain samantyyppistä makuelämystä. Yhdistelin muutamaa löytämääni reseptä ja tein jättikatkarapu risottoa. Oli ihan järkyttävän hyvää! Jättikatkarapu risotto Ravut: 200-400 g Jättikatkarapuja (pakaste) 200 g Isoja katkarapuja (pakaste) Valkosipulia Chiliä Oliiviöljy Risotto: 5 dl Risottoriisiä 2 dl Valkoviiniä ~ 1 l Kana/Liha/Kasvislientä 1 Sipuli Valkosipulia Yhden sitruunan

 Kaiken se kestää, vai kestääkö? "Isot pojat ovat kertoneet, että kaksi lasta menee siinä missä yksikin", oli Metalliyrittäjän argumentti kun hän ehdotti että voisimme laittaa seuraavan vauvan jo tilaukseen. Ellen oli 3 kk ikäinen.   Ei varmaan tarvitse kertoa mitä mieltä minä olin. Kerron silti. 😁 Taisin todeta jotain siihen malliin että mikäli hän hoitaisi raskauden kaikkine kremppoineen, synnytyksen ja yöheräilyt ni tottahan toki, pistetää pulla uniin. Sanoisin että tämä oli mielipiteeni niin kauan kunnes arki alkoi viime kesänä tasoittumaan, Ellen nukkui hyvin ja oli muutenkin kivaa. Kunnes mielipiteeni taas muuttui, tuli nimittäin kesälomat, tai siis tuli kaikille muille tavallisille perheille ja pariskunnille. Metalliyrittäjä piti ehkä 3 pv lomaa, ja minulla muistu taas mieleen kuinka raskausaikana peruuntui niin ikään hänen kesälomansa jonka lupasi hyvittää isyyslomana. Ei ole isyyslomaa näkynyt. Kotiuduimme synnäriltä lauantaina ja maanantaina Metalliyrittäjä meni ta