Raskauden loppusuora, RV 37-40

-

 Ihanan kamalat viimeiset hetket, 

RV 37-40

Äitiysloma; nauti, tee asioita mistä saat energiaa ja nuku kun vielä voit. Ööh nää. Minun kohdallani raskauden viimeiset viikot olin lähinnä "yritä saada maailma valmiiksi ennen synnytystä" - moodissa. Samanlainen fiilis kuin olisin jäämässä kesälomalle. Vaikka en todellakaan ole. 😅

Kroppa ja pää oli hajalla liitoskivuista eli liikkumattomuudesta ja öisin en pystynyt nukkumaan koska kivut ja närästys pakottivat kokoajan vaihtamaan asentoa. Ainoastaan tieto siitä että raskaus olisi pian ohi piti minut järjissäni.

Onneksi näihin viikkoihin sisältyi myös paljon kivoja juttuja kuten vappu ja äitienpäivä. Kahden koronavuoden jälkeen oli esim. kiva päästä ihmisten ilmoille, perinteiselle vappulounaalle. 

Pari viikkoa ennen laskettua aikaa, vauva laskeutui, eli vatsani tipahti alemmas ja oloni oli melkein normaali ja pystyin nukkumaan paremmin kuin moneen kuukauteen. Uni on minulle todella tärkeä osa henkistä hyvinvointia, olen nimittäin aika kauhea ämmä kun en saa tarpeeksi unta. 😁 Että siinä mielessä vähän jännittää miten perheemme kestää tulevan pikkuvauva-vaiheen kun itseltäni viedään unet ja vietän kaiket päivät lähinnä kotona... Toivokaamme siis että pikkusiskolla on yhtä hyvät unenlahjat kuin isosiskolla. 🙏

Viimeinen masukuva, viikko ennen laskettua aikaa 💖

Kommentit

Lähetä kommentti

Tämän blogin suosituimmat tekstit

Ensimmäinen vuosi D1 takana

-
Kuva
 Kaikesta selviää, kun on pakko... Meidän tapauksessa vauvavuoden ja D1-diagnoosin yhdistämisestä. Vuosi sitten loppukesästä pikkusisko oli vain 2kk ikäinen kun  diagnoosi melkein 3-vuotiaalle isosiskolle tuli. Valehtelisin jos väittäisin että muistasisin tuosta syksystä paljoakaan, lähinnä muistan vain sen huolen mitä tunsin sekä katkeruuden siitä kuinka meiltä riistettiin tämäkin vauvavuosi. Edellinen kun meni koronan takia lähes kokonaan lockdown-tilassa kotona. Suurin tunteista oli kuitenkin ääretön suru meidän pienen tytön puolesta, koska hänen elämänsä ei koskaan palaisi ennalleen. Nyt reilu vuosi diagnoosista, D1:stä on tullut osa meidän elämäämme, Ellenin insuliinipumppu on kolmas lapsemme jolla useimmiten on asiaa öisin, kun kaikki muut nukkuvat ja verensokeri on hänen mielestään liiankin tasainen. 😄 Tämän vuoden aikana pumppu on toiminut hyvin. Alkuun käytettiin laimennettua insuliinia koska annoskoot olivat niin pieniä, mutta alkuvuodesta 2023 siirryttiin normaaliin insulii
Lue lisää

Jättikatkarapu risotto

-
Kuva
 Keittiössä tuoksuu Espanja Kun monta viikkoa putkeen syö aina lauantaisin grillihullun Metalliyrittäjän loihtimia grilliherkkuja, tekee joskus mieli vaihelua. Metalliyrittäjä on jo jonkin aikaa toivonut ruuaksi risottoa ja minä kaipasin jotain muuta kuin lihaa tai kanaa. Näin keväisin minulle myös usein iskee kaipuu etelän lämpöön. Minulla ja parhaalla ystävälläni Manulla oli parikymppisinä tapana käydä joka kevät viikon reissulla jossain missä oli lämmintä, hyvää ruokaa ja halpaa viinaa. 😄 Alkupaloiksi näillä reissuilla söimme lähes poikkeuksetta valkosipuliöljyssä paistettuja jättikatkarapuja. Nyt oli saatava jotain samantyyppistä makuelämystä. Yhdistelin muutamaa löytämääni reseptä ja tein jättikatkarapu risottoa. Oli ihan järkyttävän hyvää! Jättikatkarapu risotto Ravut: 200-400 g Jättikatkarapuja (pakaste) 200 g Isoja katkarapuja (pakaste) Valkosipulia Chiliä Oliiviöljy Risotto: 5 dl Risottoriisiä 2 dl Valkoviiniä ~ 1 l Kana/Liha/Kasvislientä 1 Sipuli Valkosipulia Yhden sitruunan
Lue lisää

Kevätkuulumisia ja uutisia

-
Kuva
 Kevätaurinko ja muutoksen tuulet Kevätaurinko lämmittää ja herättää vähitellen myös tämän äidin talvihorroksesta. Kummasti se aurinko ja valo tuo energiaa tehdä muutakin kuin selvitä hengissä. Alkuvuosi on, kuten monissa muissakin lapsiperheissä, ollut aikalailla sairastamista. Saldona taitaa olla näin maaliskuun puoleenväliin mennessä, 2 vatsatautia ja 3 flunssaa. 😅  Elämä on onneksi ollut muutakin kuin sairastamista. Hotelliviikonloppu Helsingissä oli ihana hengähdyshetki arjesta ja vastuusta. Jatkamme myös edelleen perinnettä, jossa aina lauantai-iltana tehdään jotain hyvää ruokaa kun lapset ovat menneet nukkumaan. Se on meille sellainen pieni hetki, jolloin yritetään keskittyä vähän muihin kuin lapsiin liittyviin juttuihin. Auttaa yllättävän paljon jaksamaan perusarkea, kun on joku tällainen pieni hetki viikosta jota odottaa. Tuntuu myös ensimmäistä kertaa siltä, että elämä on välillä jotain muutakin kuin diabetekseen liittyvää huolta ja pähkäilyä. Ollaan nimittäin ehditty mietti
Lue lisää